Taas sen sortin Talli-treenit, että olisi ehkä voinut jäädä kotiinkin... ajokelikin oli aivan karsea.
 
Flora aloitti pitkällä seuraamispätkällä. Kulmissa irtosi hii-op, mutta muuten tosi kivaa seuraamista. Kulma + pysähdy -settiä pitäisi vetää myös pitkästä seuraamisesta, ei vain kotona pyörien. Saksalainen täyskäännös ei oikein muistunut mieleen, avustin kierrättämällä lelun selän takaa ja heittämällä eteen käännöksen jälkeen. Seuraaminen on parantunut koko ajan, ei ole jumittanut vähän aikaan kertaakaan. Kaiketi lyhyet seuraamiset ja tiheä palkkaaminen ovat nostaneet motivaatiota.
 
Ruudun naksutusta, taas vähän edistyttiin eli siirryttiin ruudun keskustaa kohti. Yritin heitellä palkkoja ruudun keskustaan, mutta jotenkin vaan neliömäisillä paloilla oli ihmeen hyvä aerodynamiikka, Flora jahtasi niitä pitkin poikin.
 
Sitten luoksetulo, johon koko homma kosahti. Ensinnäkin kielsin Floraa huutamasta vähän liian tiukasti. Ei saisi koskaan hermostua, mutta joskus vaan napsahtaa kun ihan joka välissä pitää kiljua. Uusittiin siis perusasento niin monta kertaa, että Flora teki sen kiljahtamatta. Otin luoksetulon stopin, joka sinänsä oli ihan ok, heitin heti stopista lelun palkaksi. Seuraavaksi piti ottaa läpijuoksu, mutta Flora lähti oikean luoksetulon sijasta hipihiljaa hiiviskellen. Toruin sitä, otin sivulle ja uudestaan. Tämä kuitenkin toistui ja toistui enkä päässyt mistään palkkaamaan kun koira oli kuin täi tervassa eikä paineistuneena halunnut tehdä luoksetuloa enää mitenkään. Paikkailtiin tätä sitten jauhelihapihvillä eli otin lähietäisyydeltä eteentuloja namipalkoin, sehän tietysti toimi kun oli ruoka kyseessä.
 
Sitten jotain aivan muuta eli okserin hypytystä, 40–50 sentissä. Tekniikka yhtä kamala kuin aina, mutta mielellään ja reippaasti Flora hyppeli esteen yli.
 
Lopuksi vielä parit helpotetut luoksetulot ja pois.
 
Vekan kanssa piti ottaa avoimen liikkeet läpi ja kartoittaa, missä mennään. Seuraaminen, noh, edisti ja poikitti kuin pieni porsas. Mutta seurasi ja seurasi ja seurasi todella tiiviisti eli tästä kyllä tykkään, vaikka tiedän, että tuosta tulee kokeissa sanomista. Tästä pallopalkka. Sitten jättävät. Liikkeestä maahanmeno oli moitteeton kuten aina. Luoksetulo, aivan käteen. Ei voi tulla, pysähtyä ja tulla, ei. Lähtö hiipimällä, pysähdys, uusintakäsky, reipas vauhti, stop-käskyllä istumisen kautta maahanmeno, tänne-käskyllä eteentulo metrin päähän. Ei enää edes naurattanut, mutta varsinaisesti hymy hyytyi seuraavassa liikeyritelmässä eli liikkeestä seisomisessa, jota ei nyt vaan voinut tehdä. Toruin vääristä asennoista ja Veka paineistui, joten pukkasi vain vääriä tai ei mitään. Onneksi loppujen lopuksi sitten jostain kaivoi sen seisomisen niin pääsin palkkaamaan.
 
No siitä vaan noutoon, sehän on meidän vahvinta osaamista... not. Nouto oli kuin olikin ihan kelvollinen! Palautus toki ravilla. Viimeksi yritin vauhdittaa palautusta juoksemalla karkuun, mutta herra hehtaarikinttupa ravaakin lujempaa kuin meikäläinen juoksee... Luovutus jäi tosi kauas, tiivistin pakittamalla ja lisäkäskyllä.
 
Hyppy meni hienosti. Se sentään. Ja kaukot! Tuplakäsky ensimmäiseen istumiseen, siitä loppuun tosi hienosti! Treenin valopilkku.
 
Loppuun sitten agi-irrottelut. Parin hypyn kautta A, nameja kontaktille, vapautus putkeen ja pallo hypyn taa hop. Tehtiin... viisi kertaa ehkä? Kerran Veka lähti ennen vapautusta, se ei vaan ole ihan varma vielä. Alkaa vaikuttaa varmalta, että Veka tekee kyllä kovalla työmoraalillaan hyvät pysäytykset, kunhan juttu saadaan ihan kirkkaaksi ja selväksi sen mieleen. Eli toistoja vaan. Ylösmenot otti myös. En taida aloittaa ylösmenoja varten mitään suurta operaatiota, vaan näillä mennään, onhan nyt jo monta starttia menty kontaktivirheittä enkä ole niitä treeneissäkään bongannut.