Maanantaina Vekan treeniputki jatkui agitreeneissä. Kaikki meni taas hyvin, koira oli loistava. Tehtiin keppejä siten, että etenin reippaasti koiran edelle, ja kouluttaja heitti pallon etupalkaksi. Vekalla on hitaat kepit, mihin osasyy on koiran fysiikka ja luonne ja osasyy se, että vaikka uskallan irrota reippaasti sivusuunnassa, en uskalla mennä koiran edelle vaan jään kävelemään sen viereen, hidastan, koira hidastaa minun tahtiini, joudun vielä hidastamaan jne. Nyt kävelin reippaasti koiran edelle eikä Vekalla ollut aikomustakaan lintsata yhtään keppiväliä. Vauhtiakin saatiin. Oikeasti nopeaa pujottelijaa siitä tuskin koskaan tulee, mutta on sitten ainakin varma ja luotettava pujottelija.
 
Tehtiin puomia, Veka stoppasi hienosti alastulolle ja jäi siihen, vaikka juoksin sen ohi ja hyppelin vähän matkan päässä, kävin palkkaamassa, lähti vasta käskyllä. Jos pallo oli kädessä niin varasti heti, pallo ei saa näkyä.
 
Kokeiltiin pimeää putkikulmaa. Helppo. Veka haki putken itse oikeastaan ilman ohjausta.
 
Muutama keinu, tähän Veka tarjosi alastulolla itse 2/2-kontaktia! Hyvä hyvä! Ilmeisesti puomilta tarttunut.
 
Eteenmeno, kouluttajalla pallo kolmen hypyn takana. Helppo. Huiskautin vähän sinne päin ja ölähdin jotain, Veka pinkoi esteet.
 
Pyysin kouluttajaa näyttämään, mitä ovat saksalainen ja viskileikkaus (on taas luettu koirablogeja). Kokeilin molempia Vekan kanssa muutaman kerran, laakista onnistui. Helppo!
 
Veka oli vaan niin särmä, jaksoi juosta pallon perässä koko tunnin ja teki kaikki oikein. HYVÄ VEKA!
 
No, taukotokoilu nyt ei mennyt ihan nappiin. Perusasennot ilman käsiapua ihan kuusessa. Luoksetuloon ei lähde, jos en liiku. Saattoi jopa hytkähtää ylös, mutta istui sitten hitaasti vaanien ja matalana tuijottaen takaisin. Tässä olisi kyllä nyt hyvät neuvot tarpeen.
 
Flora ei ole päässyt mihinkään, tehnyt vain vähän kaukoja kotona: istu-maa-istu siten, että itse olen jo seisomassa enkä siirtelee koiraa enää namiohjauksella. Voi hemmetti, että sitä on vaikea saada pysymään hetkeäkään paikallaan, toinen pieni sähköjänis häntä viuhtoen suihkii istumaan ja maahan joka suuntaan. Sehän siis alkaa puolessa sekunnissa tarjota muuta (vaihtamalla) tai parempaa asentoa (pakittamalla), jos ei ehdi palkata, ja tavoite kuitenkin olisi se sekunti tai parikin paikallaan, että ehtii palkata asennosta. Takapalkka ei toiminut, koska Flora kiertyi poikittain kyttäämään sitä ja yritti koko ajan varastaa sen, enkä halua kaukoihin kieltojen karjahtelua. Etupalkkaa en viitsi edes yrittää. Kun palkat ovat kädessä, Flora tietysti kyttää käsiä silmä kovana ja pompsahtelee hanakasti eteenpäin, vaikka heittelen palkat sille niin, että se napsii ne joko paikaltaan tai takaa. Se myös turhautuu ja alkaa huudella aika nopeasti, jos ei homma etene. Eilen onnistui niin, että siirtelin koiraa ylös-alas hetken aikaa namiohjauksella, nousin seisomaan ja ylös-alas, pakitin ihan pienen askelen ja ylös-alas jne. ehkä jopa melkein metrin päähän, Floralla jäi levy päälle ja se vaihteli edelleen takapuoli paikallaan pysyen, vaikka pakitin, kunhan vain nameja lenteli.