Keskiviikkona kävi hieroja. Pakoon yrittävä Veka sai harmikseen hieronnan, Katriinan syliin änkevä Flora juoksun takia harmikseen vain kevyen koplauksen. Mitään jumituksia ei löytynyt. Illalla harjoiteltiin kotona merkkiä, kaukoja ja tunnaria. Merkkinä tokokartio. Merkkiä pitää osoitella Vekalle, muuten vaan istuu ja ihmettelee. Eli tähänkin olen nyt opettamassa sille käsimerkkiä, johon se sitten jumittaa eikä tee käskyllä mitään, juuri näin. Flora menee merkille hyvin, tuppaa tosin keilaamaan sitä nurin. Muutamat kaukojen vaihdot namiohjauksella; Veka teki ok, Floraa ei taas millään meinannut saada pysymään paikallaan. Tunnaria kokeilin nyt ensimmäistä kertaa omalla ja yhdellä hajuttomalla kapulalla: metsään meni, että rytisi. Kummallakaan koiralla ei ollut aikomustakaan haistella yhtään mitään, poimivat vain väärää kapulaa eivätkä ymmärtäneet, miksei kelpaa. Myöhemmin illalla tein korjaussarjana haisteluharjoituksen, jossa kylvin maton täyteen hajuttomia kapuloita ja matovärisiä nameja eli palkkaa tuli koko ajan kun vaan nuuski menemään, ja tässähän molemmat nuuskivat tosi hienosti kaikki namit esiin. Vekan nuuskiessa näkyy koira kävelemässä kuono maassa, Floran nuuskiessa näkyy koira vilistämässä kuono maassa ja kuuluu koko ajan NUHNUHNUH.
 
Torstaiaamuna herättiin Floran vouhotukseen. Häntä meni kuin suomenpystykorvalla heti kun joku edes lähestyi pyllyä. Voi hanuri. Toki leikkaamattoman nartun kanssa on tiedostettu juoksut, varauduttu niihin ja sovittu hoitopaikka, mutta olin laskenut sen varaan, ettei VOI käydä niin paska tuuri, että sinä vuoden AINOANA päivänä eli jouluaattona kun pitäisi olla yhdessä eikä koiria saa mihinkään (hoitopaikan ollessa se ainoa oikea joulunviettopaikka), pamahtaa päälle ei vain juoksut vaan sitä itteensä eli tärppipäivät. Torstaina päivällä oli pakko kopittaa Flora, että sain tehtyä töitä. (Perjantaina kopitin tasapuolisuuden nimissä Vekan.) Onneksi on jättimäinen kevythäkki. Ihan rauhassa ne häkissä nukkuvat, eiväthän ne pitkää päivälenkkiä lukuun ottamatta muutenkaan päivällä mitään muuta tee kuin nukkuvat. Veka on vähän ahdistuneen näköinen, mutta onneksi se ei stressaa nyt niin kuin viime juoksun aikaan, jolloin se lakkasi syömästä. Jotenkin on nyt vaan pakko selvitä joulunpyhät koiria erillään pitämällä.
 
Tallilla oli onneksi torstai-illalla tilaa, joten lähdin ylivireän tuoksupyllyn kanssa treenaamaan, että pojat saivat hengähtää. Suurpiirteisenä suunnitelmana oli tehdä vähän kaikkea, ja näin myös tehtiin. Päästeltiin aluksi höyryjä riehuleikillä.
 
Ruudun naksutusta. Flora tarjosi taas kulmien päällä seisomista, ilmeisesti nurkat on helpompi hahmottaa kuin tyhjä keskusta. Kartioita ei kulmissa ollut. Noin puolet toistoista saatiin siis nurkkien tuntumaan ja noin puolet keskelle etureunaa. Kriteerinä oli kaikki tassut ruutunauhan sisäpuolella. Nauhan päällä seistessään Flora alkoi pakittaa ruutuun kun tassut nauhan päällä ei tullut naksua. Paikka siis tarkentuu hienosti joka kerta lähemmäs ruudun keskustaa. Floralle on niin kiva naksuttaa mitä vaan, koska sillä on vikkelät hoksottimet ja se jaksaa aina yrittää.
 
Merkkiä naksutin erikseen. Menee hyvin merkille, tosin merkki ei aina pysy pystyssä.
 
Kokeiltiin luoksetulon pysäytystä, jota Flora ei ole ennen tehnyt. Ekalla STOP!illa maastoutui, sitten jäi seisomaan. Hienoa, tämä ei tarvitse kuin hiukan viilaamista niin meillä on avoimen luokan luoksetulo.
 
Kohteen kiertämistä katsottiin ihan käsiohjauksella estesiivekkeen ympäri. Flora ei liian pienellä ohjauksella hiffannut, joten alkoi haukkua. Kiersi toki riittävällä ohjauksella.
 
Hypytystä. Viiden esteen jumppasarja kuuden jalan välein rimat 30 sentissä. Flora hyppeli hienosti kopistelematta yhtään rimoja. Neljä hyppyä puolikaaressa, tämäkin meni hyvin. Yksittäinen hyppy 50, 55, 60, 65, 70 senttiä ok, viimeisellä yritti ensin kiertää, juostiin sitten yhdessä. Tähän kiertämiseen pitäisi löytää joku rakentava tapa reagoida, koska juuri hiiltymisellä ja yli painostamisella Flora on tullut niin levottomaksi kaiken hyppäämisen suhteen. Loppuun vielä kaksi kertaa edestakaisin alun jumppasarja 40 sentin rimoilla.
 
Pätkä seuraamista, tosi kivasti! Irtosi vähän käännöksissä, mutta piti kontaktin.
 
Jättävien asentoja naksutellen. Uusi istumiskäsky vielä hakusessa. Sana vaihdettiin, etteivät "istu" ja "stop" vain vahingossakaan kuulostaisi liian samalta. Tosin tuntuu, että Floran ongelma jättävissä on se, että se ei ehdi edes kuunnella käskyä vaan tekee ensin ja miettii vasta sitten. Vekahan erottelee jättävät paljon paremmin paljon vähemmällä treenillä, koska sen tyyli on "mitä? aha. joo. *suorittaa tehtävän*".
 
Loppuun parin minuutin piilopaikkamakuu. Flora lötkähti lonkalleen, hieman piipahteli, mutta ei ollut lähdössä mihinkään. Varasti taas perusasentoon, joten loppu uusiksi.
 
Vekan ilmoitin taas agikisoihin. Miten meidän käy? Jatkuuko nollaputki? Kestääkö kantti, pitääkö pokka? Se selviää 8. tammikuuta.