Tiistaina takaisin sorvin ääreen ja kotitreeniä. Veka aloitti merkille menolla. Naksautin Vekan ollessa merkin takana kiertämässä sitä. Tästähän se tietysti oppii vain juoksemaan merkin ympäri. Odotin, josko se pysähtyisi ja ottaisi kontaktin. Ottihan se, mutta istui aina heti. Kokeilin sitten älähtää STOP Vekan ollessa sopivassa kohdassa merkin takana, jolloin se pysähtyi seisomaan merkin taakse ja tästä naks. Niinhän sen itse asiassa pitäisikin mennä, että koira pysähtyy käskyllä eikä itse. Aivan poikittainhan se siihen menee, mutta tiedän varmaksi, että mitään korjausta se ei tarjoa, vaan jättää koko homman ja poistuu paikalta, jos ei naksuja ala tippua heti. Voisi sen tietysti viedä merkille oikeaan paikkaan, mutta sitten olisi taas hitonmoinen homma yrittää häivyttää niin isoja apuja koiralta, joka jumittaa tiukasti pieneenkin liikkeeseen. Nyt oli jo juhlava tunne, että se lähti merkille pelkällä käskyllä ilman merkin osoittelua.
 
Sitten muutama eteen ja siitä sivulle tulo. Eteen tuli aika ok, mutta sivulle tulee tietysti aivan mihin sattuu. Voi että kun pääsisi joskus johonkin koulutukseen kysymään joltain osaavalta, millä hemmetillä koiran saisi oppimaan perusasennon kun kahden vuoden yrittämisen jälkeen ei toisella ole aavistustakaan, mistä on kysymys, enkä minä tiedä enää, mitä tehdä. Aivan pattitilanne.
 
Kaukoja. Maa-istu-maa menee hyvin, mutta nyt ei voinut nousta seisomaan. Seisomasta istui jotenkin ihan käsittämättömän taakse. No, parempi se kuin eteneminen.
 
Floralle merkkiä. Koska se menee merkille niin hyvin, edettiin harjoituksessa. Lähetin merkille perusasennosta, naksautin ja heitin namin itseni ja merkin väliin, käskin siitä joko merkille tai perusasentoon. Hyvin Flora hahmotti, kummasta oli kysymys.
 
Kaukot menivät aivan reisille. Flora ei taas suostunut olemaan hetkeäkään paikallaan, ja kun tätä yritin ojentaa korjaamalla asennon takaisin ja odottamalla pari sekuntia ennen palkkaa, Flora kypsähti niin, ettei halunnut tehdä enää yhtään mitään mitenkään päin, maastoutui lattiaan ja hyvin nihkeästi seurasi namiohjausta mönkien taaksepäin joka vaihdolla ihan reilusti. Jos ei saa tehdä niin kuin haluaa niin ei sitten tehdä yhtään mitään.
 
Molemmille viimeisenä tunnarinhaistelutehtävä eli taas matto täynnä nameja ja hajuttomia kapuloita, pelkkää nuuskimista. En tiedä, miten tästä edetään joskus, mutta haistellaan nyt toistaiseksi.
 
Iltalenkillä otin henkistä korjaussarjaa, eri juttuja kuin kotona, mutta jotain kivaa ja vauhdikasta turhauttavan tekniikkahinkkaamisen sijasta kun alkoi taas masentaa, ettei mikään onnistu. Eli seuraamista ja jättäviä lelupalkalla, Flora aloitti. Tehtiin suoraa, käännöksiä, hidasta, juoksua, kaikkea, ja Flora seurasi koko matkan tosi kivasti :) Liikkeestä maahanmeno oli tosi hyvä. Liikkeestä seisomisessa ennakoi ja jäi kyydistä heti, toisella käskyllä kipitti perään... tosi vahvasti taas ennakoi, ilmeisesti ainakin vihjesanat ovat menneet kaaliin! Mutta hei, sentään seisoi eikä istunut. Toiset jättävät vielä, sitten pieni seuraaminen, jossa ei ennakoinut kun en sanonut vihjesanoja.
 
Vekakin seuraili todella kivasti! Tosin paikka on tosi edessä, minkä takia käännökset leviävät käsiin. Täyskäännös oikealle oli Vekalle ihan WTF? Jättävissä Veka teki hyvän maahanmenon, mutta istui seisomiset?! Korjasin, ja sitten onnistui. Vielä pieni seuraaminen, juoksussa meni tosi nätisti :)