... käytiin Tallilla tokoilemassa.
 
Veka juoksi muutaman kerran pallon perään, sitten noutokapulan. Noudon opetus palloleikillä on saanut aikaan sen, että koira hakee kapulaa kuin palloa ja puree sitä, luovutusasento on huitinkuikassa ja perusasennosta ei tietoakaan... yllätys. Mutta nämä saadaan fiksattua nyt kun perusasia on hallussa.
 
Sitten ohjatun suuntia, kipot merkiltä neljä metriä sivuun ja metri taakse. Veka ei ole vielä ihan täysin varma siitä, että myös vasemmalle voi ja pitää mennä. Menee kuitenkin.
 
Avoimen hyppy oli ok. Tosin perusasento on käsiohjauksen varassa kun koira tulee sivulle vähänkään kauempaa, se ei muuten löydä oikeaa paikkaa vaan jää vinoon ja eteen. Lähietäisyydeltä hyviä perusasentoja.
 
Sitten vähän agia, hyppy-putki-putki-puomi ja kontaktille stop. Hyvin pysähtyi alastulolle kun siellä oli nakkia. Pysyi aivan mahtavan hienosti vaikka juoksin ohi ja vielä seuraavan hypyn taakse. Lähti vasta vapautuksella. Jes! Mutta voi kaikkien loikkausten äiti niitä ylösmenoja...
 
Loppuun taas paikkamakuu, ramppailin taas ympäri kenttää itseäni seurauttaen, kävin puolisen minuuttia piilossa tarviketeltassa. Hienosti Veka makoili ja pääsi taakse nakkikipolle.
 
Sitten Flora... Piti ottaa alkuun vain lyhyet, motivoivat seuraamiset. No ei otettu, vaan jumituttiin hinkkaamaan. Ensin Flora ei edes lähtenyt mukaan. Jäi vain paikalleen mollottamaan. Yritettiin uudestaan, lähti seuraamaan kuin piimällä täytetty villasukka. Käännökset ihan kohtuulliset, hidas käynti ok, mutta juoksussa EI VOI seurata. Flora pakitti heti ja jäi seisomaan kun tuli juoksuseuraamista. Tästä saatiin sitten kunnon vääntö aikaan, ja hermot tietysti menivät kummaltakin. Oli pakko panna koira hihnaan ettei se päässy pakenemaan seuraamispaikalta, näin se tuli sen verran mukaan, että saatiin väliin edes muutama onnistunut askel juoksuseuraamista, josta pääsin palkkaamaan taisteluleikillä.
 
Tästä poikki ja ohjatun kipoille jäähdyttelemään tunteita. Kipot merkiltä neljä metriä sivussa, kaksi metriä takana. Flora odotti hyvässä vireessä käskyä ja pinkaisi aina epäröimättä oikealle kipolle. Tämä edes onnistui, huh. Alokkaan hyppykin onnistui, palkkasin joka vaiheesta. Kaikki muu jäikin tekemättä seuraamissirkuksen vietyä ajan. Loppuun vielä hiukan seuraamista niin saatiin loppuleikit, vaikka kovin vaikeaa oli kaivaa irti seuraamispätkää, josta pääsisi palkkaamaan.
 
Märehdin vielä seuraamista tullen siihen tulokseen, että seuraa-käskystä on tullut lusmukäsky, jolla voi joko seurata miten huvittaa tai lähteä loiroilemaan, jos ei huvita. Niin on päässyt käymään liian monta kertaa, joten käsky on koiran mielessä vesittynyt, vaikka se tietääkin, mitä toimintoa sillä halutaan. Ei voi muuta kuin vaihtaa käskysanan ja tehdä siitä käskyn, jota noudatetaan tinkimättä. Paikka ja kontakti ON PIDETTÄVÄ aina ja koko ajan, piste. Vaatii siis ihan uutta meininkiä myös ohjaukseen.