Vekan agitreeneissä tehtiin taas sellaisia pyöritysratoja, että käteen meni ja käämit kärähti. Itseeni siis, ei koiraan. Veka toki paikkasi, minkä ehti, veti hienoja keppejä ja oli muutenkin tosi särmänä. Kouluttaja Riikka kysyi, millä vedin viime treenien loppuun niin hienoa rataa. Silloin päätin vain juosta, minkä kintuista pääsee, ja näyttää oikeat esteet, en pysähdellä ja pyöriä tsekkailemassa, missä koira menee. Koska aina kun käännyn katsomaan, rintamasuunta kääntyy väärään suuntaan, käsi osoittaa minne sattuu, ja kirsikkana kakussa yleensä tuijotan väärää estettä toivoen hartaasti, että kunpa se nyt ei menisi tuonne. Pitäisi keskittää katse siihen esteeseen, jolle koira halutaan. Tiedän tämän teoriassa, mutta en osaa tehdä sitä käytännössä – pakkohan on kuitenkin pitää silmällä, missä koira menee.
 
Tauoilla tehtiin puomin kontakteja. Hyvin stoppasi alastulolla kipolle, ja vaikka hölkkäilin sinne tänne, lähti vasta vapautuksella. Jes! Mutta se ylösmeno. Vaikka miten asettelin muuripalikkaa, Veka leiskautti sen yli. Riikan kanssa puhuessani Veka kerjäsi huomiota kiipeämällä puomille 2 on/2 off siten, että takatassut olivat maassa ja etutassut puomilla kontaktialueen YLÄpuolella – tähän näkyyn kiteytyivät kauniisti kontaktiongelmamme...
 
Muutama noutokin tehtiin melkein koko liikkeenä, pitelin koiraa rinnan ympäriltä kapulan lentäessä. Hienosti pongahti kapulan perään, luovutuksetkin aika hyviä. Meillä on nouto! Tähän niitä sydämenkuvia.
 
Perusasentoharjoituksena tehtiin purkinkantta eli pyörin paikallani vastapäivään, Vekan piti takapuoltaan siirtämällä pysyä sivulla. Nakkiohjauksella tietty. Tämä ei herra parkettien rautakangen kanssa ole koskaan oikeastaan onnistunut, mutta nyt se pylly oikeasti siirtyi! Fantastista tämäkin :)
 
Flora teki kotona vähän liikkeestä seisomisen ja istumisen erottelua. Sisällä vain on hintsusti tilaa seurauttaa, mutta jotain sentään saatiin tehtyä. Seisomiseen avuksi eteen kääntyvä apuaskel, istumiseen pakittava apuaskel. On kiusaus tehdä pelkkää seisomista ja yrittää unohtaa koko istuminen, mutta kohta se tulee vastaan kuitenkin, ja sitten on sama savotta edessä toisinpäin. Pidetään istuminen ohjelmassa, mutta suhdeluvulla 90 % seisomista ja 10 % istumista.