Tiistaina olkkaritreeniä: tehdään niitä liikkeitä, joita kotona sisällä mahtuu tekemään. Ensin mentiin merkille. Merkkinä oli samppanjapullo, jota ei ole niin houkuttelevaa purra ja läpsiä. Floralta vaadin täsmällistä sijoittumista suoraan merkin taakse, koska se yrittää niin kovasti ja yrittää vain kovemmin, ellei naksua tule heti. Tämä onnistuikin tosi hyvin, liitin mukaan käskysanan TÖTSÄ. Vekalta riitti merkin viereen meneminen, koska jos ei naksuja tule, ei tule yritystäkään kun koiraa alkaa ahistaa. Mutta hyvin Veka on hajulla merkistä, paikka saadaan täsmennettyä kyllä.
 
Toisella kierroksella kaukokäskyjen tekniikkaa namiohjauksella koiran edessä. Ensin Floralle maahan-seiso-maahan. No ei todellakaan pysy paikallaan, teputtaa joka suuntaan namien perään hössöttäessään. Mutta hyvin nousi seisomaan käskyllä HUOMIO. Sitten maahan-istu-maahan, tämä menee jo rutiinilla. Lopuksi kokeiltiin vielä seiso-istu-seiso, voi sitä heilumisen määrää, mutta tästä se alkaa... Veka on niin paljon helpompi ja rauhallisempi ohjattava. Maahan-seiso-maahan onnistui kohtuullisesti. Maahan-istu-maahan on tuttu liike, ei ongelmaa. Seiso-istu-seiso saatiin myös alkuun. Näitäpä hierotaan tämä talvi harva se päivä, eiköhän ala sujua!
 
Lopuksi tunnarikapulan tuontia. Flora haki kapulaa vähän matkan päästä, keittiöstä kulman takaa ja pimeästä kylppäristä. Vekalla kun ei nouto ole vielä ihan tassussa niin kapulankin tuominen vaati vähän kannustusta, mutta kyllä se sieltä tuli, pito vain oli niin löysä, että kapula putoili. Tähän ehkä varovasti jotain pitoharjoitusta. Ja kohta tunnarikapulan kanssa ulos, nuuskimaan sitä esiin haravoimattomalta nurmikolta.