Agitreeneissä taas ohjauskuvioita. Kolme hyppyä rivissä hypättiin kaikki samaan suuntaan, ensin yhteen suuntaan puolivalsseilla, sitten toiseen päällejuoksuilla. Sujui yllättävän hyvin! Tietysti olisin voinut olla ajoissakin, mutta kävi se näinkin... Lopputunti askarreltiinkin yllättävän keinuongelman parissa. Veka on vetänyt keinua niin reippaalla vauhdilla, että uumoilin orastavaa lentokeinuongelmaa. Pysäytin siis koiran keinun alastulolle kuten puomillekin, vähän tai ei nyt niin vähänkään käsin avustaen... Veka ahistui jyräämisestä ja koko keinusta tuli hetkessä ällö. Siinä sitten nosteltiin ja houkuteltiin kauluskarvojaan stressipölistävää koiraa ja kevennettiin alastuloa ja kehuttiin niin että henki meinasi loppua. Loppujen lopuksi Veka suoritti keinun itse, epäröiden, mutta kuitenkin. Eiköhän se siitä tokene.