Tallasin Floralle vaihteeksi itse metsäjäljen. Tavallinen tunnin, kuuden kepin ja noin puolen kilometrin jälki, ruokakippo päässä. Kulmia tein kuusi, ja kepit sijoittelin heti kulmien jälkeen – ideana oli, että koira saisi heti kepin palkkioksi hyvästä kulman suorittamisesta. HAH! Flora veti kaikki kulmat ranttaliksi eikä aina edes tullut kepille jälkeä pitkin vaan kulman ylityksen ja lenkuran kautta.
 
Pyörimisestä huolimatta Flora kuitenkin jäljesti jäljen alusta loppuun ja nosti kaikki kepit helposti ja varmasti. Jana oli hyvä. Koira teki töitä innokkaasti ja etsi jäljeltä pudottuaan sen aina nopeasti itse. Periaatteessa siis taas onnistunut suoritus, mutta hermoja raastaa tuo kulmatyöskentely.