Maanantaina takaisin sorvin ääreen ja metsäjäljelle. PP tallasi Floralle perussettimetsäjäljen. Tehtiin maksapannariavusteinen hiljainen ja hillitty siirtymä autolta ja ilmoittautuminen janalla. Sitten janalle LOIKS! Flora lähti oikein, teki vinkuran sivuun, mutta palasi jatkamaan suoraan ja nappasi jäljen epäröimättä oikeaan suuntaan. Alkumatka mentiin hippulat vinkuen... kiersin liinan käteni ympärille päättäen lujasti olla päästämättä siitä missään tapauksessa irti. Flora tuntui aivan tähtäävän kaikkein pienimpiin puiden väleihin singahdellessaan pienten kuusien muodostamissa pöheiköissä.
 
Ensimmäisestä kulmasta Flora rynni komeasti ulos ja pysähtyi vasta kun kysyin, oliko se ihan varma, että nyt pitäisi mennä sinne. Kääntyi ja palasi jäljelle. Ensimmäisen kepin ja kulman jälkeen jäljestykseen alkoi tulla vähän tolkkua, ja muissa kulmissa tehtiin kaikenlaisia kuvioita, mutta jäljellä pysyttiin jopa suopursujen läpi. Keppejä oli seitsemän, mutta niitä nousi vain viisi. Vauhtia oli liikaa, joten kulmatyöskentely oli heikkoa ja keppejä jäi, Flora pyöri parissa paikassa malttamatta jäädä tarkentamaan. Tykkäsin kuitenkin taas koiran innostuneesta otteesta ja tekemisen meiningistä :)