Lauantaina Floralle jälki. Ilma oli läkähdyttävän kuuma ja kostea, ja ukkonen jyristeli pitkin iltapäivää. En halunnut istuttaa koiraa kuumassa autossa, joten tallasin jäljen minuutin kävelymatkan päähän kotoa. Lähimetsästä löytyi pläntti, jolla emme koskaan kävele, eikä kävele kukaan muukaan, joten se ei ole polkuja ja harhoja täynnä. Jaa, siihen olikin syynsä, miksi siellä ei kuljeta... liikkumiseen tarvitsee viidakkoveitsen, joka minulla on lenkeillä harvoin mukana. Eli aivan kulkukelvotonta rämeikköä. Suoraan kulkemisesta ei ollut toivoakaan, kiemurtelin ja möngertelin eteenpäin välillä nelivedolla. Lätkin jälkimerkkejä sinne tänne pitkin matkaa ja tiputin kepin aina kun vastaan tuli edes hiukan avoimempi kohta. Pituutta tuli 400 metriä, sitten törmäsin polkuun, jota ei ollut järkevää enää ylittää ja jatkaa jälkeä vakilenkkimaastoihimme.
 
Flora lähti reippaasti lyhyelle janalle, poimi takajäljen, jolle päästin liinanmitan ennen kuin käänsin koiran. Loppumatkan sainkin vain kulkea koiran perässä ja palkata kepeistä. Flora teki aivan loistotyötä, kulkukelvoton maasto oli sille aivan yhdentekevä. Muutamassa kohdassa se tosin jäi kovin kiinnostuneena tutkimaan kohtia, joissa en nähnyt mitään, ja nuuskutteli jotain jäljen sivussa... ilmeisesti riistan hajut vähän kiinnostivat, tätä on ilmennyt vain kerran aiemmin, juuri tässä samassa paikassa. Kepit Flora nosti helposti, juoksi tosin viimeisen yli kiirehtiessään polulle, tähän piti pyytää tarkennusta. Kokonaisuutena todella hyvää ja varmaa työtä - ei hutilointia ja jäljeltä harhautumista eikä minkäänlaista epäröintiä tai kyselemään jäämistä :)