Vekan agitunnilla tarkasteltiin vähän kontakteja, tällä kertaa pysäyttäen puomien alastulolle oikeaoppisesti 2 on/2 off. Veka muistaa vielä tämän, vaikkei sitä sitten opettamisen jälkeen radalla koskaan vaadittu. Pelkkää kontaktia tehtäessä se myös pysähtyy namialustalle, toisin kuin radalla. Tässä on siis hyvät pohjat pysäytyskontakteille, jos vain pystyn viemään homman läpi johdonmukaisesti. Koirahan kyllä tekee.
 
Keppejä tehtiin tullen hypyltä suoraan sivusta, hienostihan Veka osasi ne hakea tästä itsekin kun ensimmäinen kerta näytettiin huolella. Oppii kerrasta, eipä mitään uutta.
 
Sitten taas kouluttajamme esitteli tällaisen keitetyn spagetin näköisen ohjauskuvion, joku takaakierto-niisto-persjättö paikallaan pyörien. Kerran sain jopa itse pudotettua riman ennen kuin koira tuli esteelle. Kouluttaja ihmetteli taas, miten koirani voi osata näin luokattomalla ohjauksella suorittaa oikeita esteitä. Vekahan oli taas tarkkana kuin porkkana ja paimensi minua silmä kovana reagoiden NIIN pieniin liikkeisiin, että vaivuin taas epätoivoon - koira edistyy koko ajan, minä sen sijaan en. Joku voisi olla iloinen koirasta, joka ei koskaan sooloile vaan toimii aina herkästi ja täsmällisesti hienovaraisenkin ohjauksen mukaan, mutta minunlaiselleni rähmäkäpälälle sopisi paremmin vähän robustimpi elukka...