Floran kanssa tottiskentällä kouluttajan kanssa. Ensin tasamaanouto. Varaslähtöjä korjattiin pitämällä koira liinassa ja nyppäämällä paikalleen kun se yritti varastaa kapulan perään. Kävin kolme kertaa itse hakemassa kapulan pois. Lopuksi noutokäsky, eikä Flora liikkunut senttiäkään - en olis mennykään kun ei kerran päästetä, pitäkää kapulanne... pienellä käsiavulla sitten lähti ja toikin kapulan poikkeuksellisen nopeasti. Luovutus jäi taas kauas, samoin kuin jää eteenistuminen luoksetulossa. Tätä korjattiin panemalla palkka leuan alle, ja näin Flora tekikin vallan tiiviin luoksetulon. Tämä voidaan siirtää noutoon kun se toimii luoksetulossa.
 
Sitten A-estenouto. Ensin loivalla esteellä, sitten ensimmäistä kertaa noutokapulan kanssa jyrkällä. Flora lähti kapulalle hyvin esteen yli, mutta jäi jostain syystä hengailemaan kapulalle tai kiipesi takaisin ilman kapulaa. Piti juosta koiran kanssa, jotta saatiin kapula mukaan. Mutta esteen suoritus kapulan kanssa kuitenkin onnistui.
 
Sitten eteenlähetys samaan tyyliin kuin viimeksi, reilun pituisella matkalla valmiiksi viedylle palkalle. Minusta koira lähti vinoon, mutta kuulemma lähetin sen vinoon... joka tapauksessa nopsasti Flora haki lelunsa. Koira alkoi olla kovin väsynyt, joten oli sopiva hetki ottaa loppuun paikallaolo.
 
Kentältä mentiin metsään ajamaan kaksi tuntia vanhentunut jälki. Se oli samanlainen kuin eilen, 400 metriä suoraa pusikoiden läpi, kaksi kulmaa, kahdeksan keppiä. Viimeisen kepin jälkeen oli kissanruokarasia. Jana oli vähän pidempi kuin eilen.
 
En tiedä, mitä ihmettä janalla tapahtui, mutta todennäköisesti Flora kävi vain niin kuumana tottistreenien jälkihöyryistä, että ei ollut löytää jälkeä sitten niin millään. Halusin antaa sen taas työskennellä roikkumatta itse liinassa, mutta jouduin huutelemaan koiraa kun se sinkoili sinne tänne. Loppujen lopuksi se kuitenkin lähti jäljelle ja jäljesti levottomasti poukkoillen ensimmäiselle kepille asti. Sitten se jotenkin kokosi itsensä ja sai rytmistä kiinni, kepiltä lähdettiin etenemään hyvässä järjestyksessä kuono alhaalla jälkeä pitkin. 
 
Jäljellä pysyttiin loppuun asti, mutta kahdeksasta kepistä nousi vain viisi. Yhden Flora vain juoksi yli, huomasin sen maassa. Toisen kohdalla se oli hiukan jäljen sivussa, reagoi kyllä lähellä olevaan keppiin ja haeskeli sitä hetken, mutta ei malttanut etsiä keppiä kokonaan. Jäljen lopulla Flora poikkesi jossain kohtaa jäljeltä sen verran, että tälle matkalle jäi yksi keppi.
 
Kaiken kaikkiaan vähän epätasainen suoritus, erittäin hyvää työskentelyä ja kummallisia floppeja. Erittäin positiivista on kuitenkin se, että Flora on jäljestänyt paljon varmemmin ja vauhdikkaammin nyt kun jälkiä ei ole enää merkitty enkä minä voi jäljestää koiran puolesta. Tällä on ollut heti ehdottoman myönteinen vaikutus koiran työskentelyyn. Flora on ottanut ohjat tassuihinsa kun on huomannut ohjaajan olevan pihalla kuin parveke.